Mekaaninen seulonta ei voi koskaan olla 100-prosenttisen tarkkaa. Jos kuitenkin lopputuotteesi laatu jää huomattavasti vaatimusten alle, selitys voi olla hyvinkin suoraviivainen ja korjaustoimi yhtä mutkaton. Oikeiden ratkaisujen löytäminen edellyttää ymmärrystä ongelmien perimmäisistä syistä. Tässä artikkelissa kerromme joitakin seulonnan tehottomuuteen vaikuttavia yleisiä syitä ja annamme ohjeita ongelmien ratkaisemiseksi.
Yksi seulonnan yleisimmistä ongelmista on se, että lopputulos ei vastaa odotuksia. Oli tuotteessa sitten liikaa ylitettä tai alitetta, tai vaikka molempia, suosittelemme tarkastamaan ensin seuraavat kolme kohtaa:
Syötemateriaalin tarkkaileminen on tärkeää. Jos murskaimen tuottama materiaali ei sovellu käytössä olevalle seulalle, seuraukset voivat olla odottamattomia. Murskain voi esimerkiksi tuottaa materiaalia, joka ylittää suurimman sallitun syötekoon, tai kuorman, joka on seulalle liian suuri. Jos seulasta saatava tuote ei täytä vaatimuksia, on helppo olettaa, että vika on seulassa, vaikka usein ongelma löytyykin prosessin aikaisemmista vaiheista.
Käytettävän seulatyypin mukaan säädettäviä asetuksia voi olla useita. Esimerkiksi Sandvikin SL-vaakaseuloissa voi säätää kallistuskulmaa ja useita seulan liikeasetuksia (iskun muoto, kulma ja pituus sekä pyöritysnopeus). Myös seulaverkkoon liittyviä ongelmia voi esiintyä. Verkko saattaa olla kulunut, vaurioitunut tai tukkeutunut, mutta se voi myös olla yhteensopimaton halutun seulontatavan kanssa. Esimerkiksi materiaali tai aukkojen koko tai muoto ei välttämättä ole sopiva.
Asiaa mutkistaa vielä se, että nämä tekijät vaikuttavat toisiinsa. Jos esimerkiksi kallistuskulmaa kasvatetaan, tehokas aukkokoko pienenee, jolloin saman erottelun saavuttamiseen saatetaan tarvita seulaverkko, jossa on suuremmat aukot. Kaikesta tästä johtuen saattaa olla järkevää luottaa asiantuntijan neuvoihin seulan asetuksia määritettäessä.
Kun kallistuskulma kasvaa, rakeilla on vähemmän tilaa pudota läpi tehokkaasti.
Seulatasolla olevan syötemateriaalin tarkasteleminen voi kertoa paljon. Jos materiaali ei ole jakautunut tasaisesti koko seulan leveydelle, on lähes varmaa, että seulonta toimii vajaalla teholla. Näin käy usein, jos materiaali kaadetaan suoraan seulaan ilman syöttölaatikkoa. Epäkeskistä kuormausta voi tapahtua myös silloin, kun eri syötemateriaalit eri kouruista kuormataan yhteen seulaan. Kummassakin tapauksessa todennäköinen seuraus on alikokoisen materiaalin lisääntyminen.
Seulontaan vaikuttaa suuresti myös materiaalikerroksen paksuus. Kerroksen paksuutta käsitellään tarkemmin tietokeskuksen artikkelissa Oikea seula oikeaan työhön, mutta tiivistetysti voidaan sanoa, että syvyyden tulisi olla suhteessa haluttuun erottelutarkkuuteen. Kerroksen paksuus ohenee sitä mukaa, kun materiaali kulkee seulatasolla eteenpäin, joten optimaalinen paksuus on eri seulan syöttö- ja ulostulopäissä. Syöttöpäässä kerroksen paksuuden yläraja on yleensä 10 kertaa haluttu erottelu. Ulostulopäässä yläraja on yleensä 4 kertaa haluttu erottelu.
Jos materiaalikerros on liian paksu, erottelua ei ehdi tapahtua riittävästi ja seuraavaan vaiheeseen siirtyy liikaa alikokoista materiaalia. Tällainen seulan ylikuormaaminen voi myös kuluttaa seulaverkkoa liiallisesti ja lyhentää sen käyttöikää. Se voi myös rajoittaa seulan liikettä, mikä alentaa sen tehokkuutta. Jos taas materiaalikerros on liian ohut, materiaali pomppii seulatasolla liikaa, jolloin sen mahdollisuudet pudota aukoista vähenevät. Lopputulos on luultavasti sama: seulasta siirtyy eteenpäin liikaa alikokoista materiaalia.
Tässä esimerkissä syöte on keskittynyt tason keskelle ja materiaalikerros on liian ohut.
Jos syötemateriaali tukkii seulaverkon edes osittain, tulokset heikkenevät. Tukokset johtuvat materiaalin tukkeutumisesta ja paahtamisesta.
Tukkeutumisessa hiukkaset jäävät jumiin seulaverkon reikiin, mikä estää seulan toiminnan
Sitä tapahtuu useimmiten materiaaleille, jotka ovat samaa kokoluokkaa aukkojen kanssa, ja myös laattamaisten tai pitkänomaisen materiaalin kanssa. Kiilamaiset kappaleet voivat olla erityisen hankalia seuloa.
Tukkeutumista voidaan vähentää oikeilla murskaimen asetuksilla ja oikean seulaverkon valinnalla. Jos syötteessä on aukkokokoa lähellä olevia partikkeleita, niin murskaimen asetusten muuttaminen voi auttaa ratkaisemaan asian. Tukkeutumista voidaan vähentää lisäämällä iskua, iskukulmaa ja/tai seulan kallistusta.
Myös seulaverkolla voi olla merkitystä. Jos seulaverkko on liian paksu, partikkelit juuttuvat siihen helpommin. Myös aukon koko ja kuvio vaikuttavat: pitkäsilmäiset aukot ovat vähemmän alttiita tukkeutumiselle. Valetut aukot pysyvät parhaiten auki johtuen reiän voimakkaasta päästöstä. Joustavampi seulaverkko voi tehostaa seulottavan materiaalin liikettä, mikä estää hienoaineksen kertymistä.
Paahtamista tapahtuu, kun syötteessä oleva hienoaines takertuu toisiinsa ja seulottavaan materiaaliin joko kosteuden tai toisinaan staattisen sähkön vaikutuksesta. Se saattaa tukkia aukkoja.
Paahtamista tapahtuu yleensä hankalasti seulottavien materiaalien yhteydessä, esimerkiksi käytettäessä syötemateriaalia, jossa on sekä kosteutta että runsaasti hienojakoista materiaalia. Savipitoiset materiaalit ja kuivan murskeen ja kosteiden luonnonmateriaalien yhdistelmät ovat alttiita paahtamiselle.
Paahtamista voidaan vähentää monin eri tavoin. Yksi mahdollisuus on käyttää joustavaa seulaverkkoa, jonka liike pyrkii irrottamaan paahtuneen materiaalin verkon pinnalta. Sandvikin WN4000- ja WX7000-sarjat tarjoavat tällaisia paahtamista ehkäiseviä ominaisuuksia.
Voit harkita myös pallotason hankkimista. Siinä on seulatason alapuolella oleva osastoitu taso, jossa olevat kumipallot ponnahtelevat seulaverkon pohjaa vasten, mikä vähentää paahtamista.
Tästä tietokeskuksen osiosta olet toivon mukaan oppinut, että useat tekijät vaikuttavat seulonnan tehokkuuteen. Oheisessa taulukossa on esitetty yhteenvetona tärkeimmät tekijät, jotka on huomioitava seulontatoimien tehokkuutta arvioitaessa.
