Kulumisen seuraukset
Kaivostoiminnan kulumisen ympäristö- ja talousvaikutukset ovat poikkeukselliset.
Se vaikuttaa merkittävästi maailmanlaajuiseen energiankulutukseen. Arvioiden mukaan kaivostoiminnan osuus maailman energiankulutuksesta on 6,2 prosenttia, ja kuluneiden osien uudelleenkäsittely muodostaa huomattavan osan tästä energiankulutuksesta. Mineraalien kaivostoiminnassa tapahtuva kuluminen aiheuttaa vuosittain noin 970 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt, mikä on noin 2,7 prosenttia maailman kokonaispäästöistä.
Taloudelliset vaikutukset ovat yhtä lailla huikeat: mineraalien kaivostoiminnassa tapahtuvasta kulumisesta johtuvat tappiot ovat arviolta yhteensä noin 210 miljardia euroa. Vaikka kuluminen on harvoin katastrofaalista, sen vaikutukset ovat syvällisiä. Se vähentää toiminnan tehokkuutta lisäämällä tehohäviöitä, vaikuttaa haitallisesti laitteiden suorituskykyyn ja pitkäikäisyyteen ja lisää huoltovaatimuksia.
Näin ollen kuluminen nostaa käyttökustannuksia, lyhentää kaivoslaitosten käyttöikää ja lisää työperäisiä tapaturmia. Tämän lisäksi kulumisesta johtuva tarve vaihtaa ja korjata osia usein voi johtaa käyttökatkoksiin, jotka lisäävät kustannuksia entisestään ja vaikuttavat tuottavuuteen.
Ympäristövaikutukset ovat myös merkittäviä, sillä kulumisen hallintaan tarvittavat energiaintensiiviset prosessit edistävät luonnonvarojen ehtymistä ja kasvihuonekaasupäästöjen lisääntymistä.
Kulumisen torjuminen käyttämällä edistyksellisiä materiaaleja ja parantamalla kunnossapitokäytäntöjä voi olla ratkaisevan tärkeää kaivostoiminnan kestävyyden ja tehokkuuden kannalta. Kulumista vähentämällä kaivosyhtiöt voivat pienentää ympäristöjalanjälkeään, alentaa käyttökustannuksia ja parantaa toimintansa turvallisuutta ja luotettavuutta.